Suomen kielen keskusteluketju | Finnish Conversation Thread

A forum dedicated to the studying of natural languages and for discussions in languages other than English.
AK-92
cuneiform
cuneiform
Posts: 77
Joined: 04 Apr 2011 14:58
Location: kouvostoliitto

Re: suomi

Post by AK-92 »

Omzinesý wrote:Mites opinnot nyt sitten on alkanu?
Ihan hyvin, sain ekasta tentistä vitosen\()/. Mut weboodi ja lukari on vähän jännä. Samoin fonetiikan ja fonologian kurssi.
ɑɬœø
taylorS wrote: Something about the word "child" seems to lend itself to attracting redundant pluralization.
User avatar
gach
MVP
MVP
Posts: 513
Joined: 07 Aug 2013 01:26
Location: displaced from Helsinki

Re: suomi

Post by gach »

Oodin käyttöön tottuu. Se on kuitenkin parhaasta päästä niitä yliopistollisia verkkopalveluja, joihin on itse pitänyt tehdä tuttavuutta. Tai no, syksyllä pääsin ensi kertaa katsomaan oodia luennoitsijan näkökulmasta eikä ollut kyllä yhtä selkeä kuin opiskelijalle näkyvät palat.

Menestystä vaan opintoihin. Pidä haalarit kunniassa ja maksa kunnossa.
ImageKištaLkal sikSeic
AK-92
cuneiform
cuneiform
Posts: 77
Joined: 04 Apr 2011 14:58
Location: kouvostoliitto

Re: suomi

Post by AK-92 »

Ei oo viel kielitieteilijöil joensuussa haalareita, mutta suunnitelmissa on.
ɑɬœø
taylorS wrote: Something about the word "child" seems to lend itself to attracting redundant pluralization.
AK-92
cuneiform
cuneiform
Posts: 77
Joined: 04 Apr 2011 14:58
Location: kouvostoliitto

Re: suomi

Post by AK-92 »

mut joo. Ainiin se maksa :D
ɑɬœø
taylorS wrote: Something about the word "child" seems to lend itself to attracting redundant pluralization.
User avatar
Omzinesý
runic
runic
Posts: 2890
Joined: 27 Aug 2010 08:17
Location: nowhere [naʊhɪɚ]

Re: suomi

Post by Omzinesý »

AK-92 wrote:
Omzinesý wrote:Mites opinnot nyt sitten on alkanu?
Ihan hyvin, sain ekasta tentistä vitosen\()/. Mut weboodi ja lukari on vähän jännä. Samoin fonetiikan ja fonologian kurssi.
Innostuin oikein katselemaan Joensuun yleisen kielitieteen Oodiin.
Silmiin pistävää että joka paikassa lukee opetuskieli englanti.
AK-92
cuneiform
cuneiform
Posts: 77
Joined: 04 Apr 2011 14:58
Location: kouvostoliitto

Re: suomi

Post by AK-92 »

Omzinesý wrote:
AK-92 wrote:
Omzinesý wrote:Mites opinnot nyt sitten on alkanu?
Ihan hyvin, sain ekasta tentistä vitosen\()/. Mut weboodi ja lukari on vähän jännä. Samoin fonetiikan ja fonologian kurssi.
Innostuin oikein katselemaan Joensuun yleisen kielitieteen Oodiin.
Silmiin pistävää että joka paikassa lukee opetuskieli englanti.
Totta. Ekaa kurssia lukuunottamatta kaikki kurssit on englanniksi. Jotkut suomalaisita opiskelijoista ovat hieman tyytymättömiä tähän asian laitaan
ɑɬœø
taylorS wrote: Something about the word "child" seems to lend itself to attracting redundant pluralization.
User avatar
Omzinesý
runic
runic
Posts: 2890
Joined: 27 Aug 2010 08:17
Location: nowhere [naʊhɪɚ]

Re: suomi

Post by Omzinesý »

AK-92 wrote:Totta. Ekaa kurssia lukuunottamatta kaikki kurssit on englanniksi. Jotkut suomalaisita opiskelijoista ovat hieman tyytymättömiä tähän asian laitaan
Minä ainakin olen.
Vaikka kurssilla olisikin yksi vaihtari joka ei ymmärtäisi suomesta juuri mitään, niin aina sitä kohti on kymmenen suomenkielistä joilta menee kurssista ainakin 10% ohi kun se on englanniksi ja pitäisi samalla prosessoida asiaa ja kieltä. Jos on kymmenen opiskelijaa joilta jää 10€ ymmärtämättä niin päästään 100% ymmärtämättömyyteen. Sama kuin se vaihtari ei tajuaisi mitään.

Minulla ei ole mitään vaihto-opiskelijoita vastaan, mutta ei yliopiston tarvitsisi toimia heidän ehdoillaan.

Kaikista paras tapaus kyllä on Hanken (ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu). Jos minä pyrin sinne minun pitää sen seitsemällä testillä ja todistuksella todistaa ruotsinkielentaitoni, sitten vietnamista tulee ulkomainen opiskelija (ei edes vaihtari) ja menee Hankenin englanninkieliseen opinto-ohjelmaan. Ei tarvitse osata sanaakaan kumpaakaan kotimaista.

Jaa avauduimpa taas vähän. :)
AK-92
cuneiform
cuneiform
Posts: 77
Joined: 04 Apr 2011 14:58
Location: kouvostoliitto

Re: suomi

Post by AK-92 »

mitenkäs muilla menee? mul menee ihan hyvin, mitä nyt oon kusenut muutaman kokeen. Ja mul ei oo tarpeeks viinaa ryyppäämiseen. Vittujen kevät.
ɑɬœø
taylorS wrote: Something about the word "child" seems to lend itself to attracting redundant pluralization.
User avatar
Omzinesý
runic
runic
Posts: 2890
Joined: 27 Aug 2010 08:17
Location: nowhere [naʊhɪɚ]

Re: suomi

Post by Omzinesý »

AK-92 wrote:mitenkäs muilla menee? mul menee ihan hyvin, mitä nyt oon kusenut muutaman kokeen. Ja mul ei oo tarpeeks viinaa ryyppäämiseen. Vittujen kevät.
Heräsin kello 15, näin uudes vuoden kunniaksi.

Yhtään tenttiä en ole kusenut, mutta niitä on vielä juolua edeltävältä periodilta ihan riittävästi rästissä.
User avatar
gach
MVP
MVP
Posts: 513
Joined: 07 Aug 2013 01:26
Location: displaced from Helsinki

Re: suomi

Post by gach »

Vaikuttaa vakavalta tuo alkoholiongelmasi. Siitä selviäisi korkkaamalla uuden pullon, mutta se maksaa rahaa. Mutta jos nyt vakavasti puhuu, niin opintojen pari ensimmäistä vuotta on monelle varsin kosteaa aikaa ja voi olla oikein hyvä pitää välillä taukoa juomingeista.

Opintomenestyksestä ei kannata sen kummemmin hermostua. Hyviin arvosanoihin on aina syytä pyrkiä, mutta eipä se vaadi muuta kuin tunnollista työtä ja joka tapauksessa silloin tällöin joutuu kokemaan huonoa menestystä. Varsinaisesta ressistä olen huomannut olevan silkkaa haittaa.
ImageKištaLkal sikSeic
User avatar
druneragarsh
sinic
sinic
Posts: 439
Joined: 01 Sep 2015 15:56
Location: Finland

Re: suomi

Post by druneragarsh »

Huomentapäivää!

Mites täällä? Ollaanko kuolleita vai vieläkö on suomenkielisiä paikalla?
(Ja näin taka-ajatuksellisesti, onko mitään järkevää kokoelmaa kanta-Uralin sanavarastosta, netissä tai paperilla? Tai edes kanta-Finno-Ugrin tai kanta-Samojedin?)
drúne, rá gárš
drun-VOC I.ERG read

List of conlangs with links!
Refer to me with any sex-neutral (or feminine) 3s pronoun, either from English (no singular they please, zie etc are okay) or from one of your conlangs!
CWS
User avatar
gach
MVP
MVP
Posts: 513
Joined: 07 Aug 2013 01:26
Location: displaced from Helsinki

Re: suomi

Post by gach »

No hyvää huomenta. Onhan meitä täällä muutama ja joskus muistetaan kirjoitellakin jotain.

Jos haluaa harrastuskäyttöön mittavaa listaa ehdotetuista uralilaisista etymologioista, voi käydä tutustumassa Starostinin tietokantaan, joka sisältää mm. uralilaisen osion. Kovan tieteen tekoon en tuota itse käyttäisi, sillä annettujen etymologioiden valtava määrä ja painotus massiiviseen kielikuntien väliseen vertailuun kielivät parhaan tieteellisen laadun puutteesta.

Taatusti korkealaatuinen ja yhtenäinen etymologialista löytyy Sammallahden artikkelista Historical Phonology of the Uralic Languages, joka taas on Denis Sinorin toimittamassa kirjassa The Uralic Languages: description, history and foreign influences. Artikkeli sisältää listat 123 kantauralilaisesta, 267 kantasuomalais-ugrilaisesta ja 142 kantasuomalais-permisäisestä etymologiasta, jotka on kaikki ilmoitettu paperissa itsessään kuvatun rekonstruktion mukaisesti. Koko kirja löytyy luettavaksi mm. Helsingin yliopiston kirjastosta, mutta olen särmästi myös skannannut artikkelin ja sen voi käydä lataamassa seuraavasta linkistä:

http://kirnis.kapsi.fi/papereita/Ural-H ... nology.pdf
ImageKištaLkal sikSeic
User avatar
druneragarsh
sinic
sinic
Posts: 439
Joined: 01 Sep 2015 15:56
Location: Finland

Re: suomi

Post by druneragarsh »

Kiitoskiitos! Just jotain Starostinin kaltaista oon etsiskellyt tässä vuosien varrella, kun jostain noi rakkielien (~conlang) sanat pitäisi keksiä; helpompi katsella inspiraatiota kuin sepittää se Swadeshin lista itse.
drúne, rá gárš
drun-VOC I.ERG read

List of conlangs with links!
Refer to me with any sex-neutral (or feminine) 3s pronoun, either from English (no singular they please, zie etc are okay) or from one of your conlangs!
CWS
User avatar
gach
MVP
MVP
Posts: 513
Joined: 07 Aug 2013 01:26
Location: displaced from Helsinki

Re: suomi

Post by gach »

Linkataanpa vielä toisena klassikkopaperina Janhusen Uralilaisen kantakielen sanastosta. Se on rakenteeltaan samanlainen kuin Sammallahden artikkeli ja sisältää oman listansa rekonstruoidusta kantakielen sanastosta. Tällä kertaa mukana on myös yksitavuisia kieliopillisia sanoja, joskaan näiden tarkkoja muotoja ei läheskään aina tunneta kovin tyydyttävästi. Esimerkkinä vaikka etymologia 134 (s. 51), jonka muodoksi ilmoitetaan yksinkertaisesti jokin tarkemmin määräämätön vokaali.
ImageKištaLkal sikSeic
User avatar
Omzinesý
runic
runic
Posts: 2890
Joined: 27 Aug 2010 08:17
Location: nowhere [naʊhɪɚ]

Re: suomi

Post by Omzinesý »

Ketä suomentaitoisia palstalla tänäpänä pyörii?
Evni Öpiu-sä
rupestrian
rupestrian
Posts: 19
Joined: 07 Apr 2018 10:45

Re: suomi

Post by Evni Öpiu-sä »

Tässä on suomennettu ”Leipzig glossing rules”.
Netistä löytyy käytännön esimerkkejä glossaamisesta. Jätin ne kirjoittamatta, koska tämä on muutenkin todella pitkä teksti.

Sääntö 1
Glossattavassa tekstissä ja glossissa sanojen alut ovat allekkain ja alkavat vasemmalta.

Sääntö 2
Sanojen morfeemit erotetaan yhdysviivoilla sekä esimerkissä ja selityksessä. Molemmissa on oltava tismalleen sama määrä yhdysviivoja. Aivan ylös voi halutessaan laittaa muokkaamattoman tekstin. Liitepartikkelin rajat merkitään yhtäsuuruusmerkillä sekä kohdekielessä että selityksessä.
Sääntö 2A (valinnainen)
En osannut kääntää.

Sääntö 3
Kielioppimorfeemit merkitään yleensä lyhenteillä isoilla kirjaimilla. Tämän dokumentin lopussa kerrotaan standardilyhenteet. Jos jotain luokkaa käytetään todella paljon, siitä voi ehkä käyttää lyhempää versiota. Jos jokin luokka on todella harvinainen, saattaa olla yksinkertaisinta olla lyhentämättä sen nimikettä ollenkaan. Monessa tapauksessa luokkanimikkeen tai metakielen sanan käyttäminen ovat kumpikin hyväksyttäviä.

Sääntö 4
Kun yksittäinen kohdekielen elementti kääntyy kerralla useaksi metakielen elementiksi, ne erotetaan toisistaan pisteellä. Metakielen elementtien järjestys on vapaavalintainen.
Sääntö 4A (valinnainen)
Jos kohdekielen elementtiä ei voi jakaa osiin muodollisesti eikä merkitysopillisesti, ja vain metakielestä puuttuu yksisanainen vastine, alaviivaa voi käyttää pisteen sijaan.
Sääntö 4B (valinnainen)
Jos kohdekielen elementtiä ei voi muodollisesti jakaa osiin, mutta sillä on useita selvästi erottuvia merkityksiä tai kieliopillisia ominaisuuksia, puolipistettä voi käyttää pisteen sijaan.
Sääntö 4C (valinnainen)
Jos kohdekielen elementin voi jakaa osiin muodollisesti ja merkitysopillisesti, mutta kirjoittaja ei halua näyttää muodollista osiinjakamista (koska se on epäolennainen ja/tai pitääkseen tekstin ehyenä), kaksoispistettä voi käyttää.
Sääntö 4D (valinnainen)
Jos kohdekielen kieliopillinen ominaisuus ilmaistaan morfofonologisella muutoksella (ablaut, mutaatio, sävelkoron vaihtelu jne.), kenoviivaa käytetään erottamaan luokkanimike muusta selityksestä.
Sääntö 4E (valinnainen)
Jos kielessä on persoona-numero-liitteitä, jotka osoittavat transitiivisen verbin suorittajan ja kohteen samanaikaisesti, voidaan käyttää ”on suurempi kuin” -merkkiä osoittamaan, että ensimmäinen on suorittaja ja toinen kohde.

Sääntö 5
Persoonan ja numeron väliin ei tule pistettä, kun ne ovat tässä järjestyksessä ja kiinni toisissaan.
Sääntö 5A (valinnainen)
En osannut kääntää.

Sääntö 6
Jos morfeemi morfeemilta -selityksesssä on elementti, jota ei vastaa mikään näkyvä elementti esimerkissä, sen voi laittaa hakasulkeisiin. Toinen vaihtoehto on sisällyttää kohdekielitekstiin näkyvä tanskalainen Ö, joka erotetaan yhdysviivalla näkyvän elementin tavoin.

Sääntö 7
Synnynnäiset, ei-näkyvät luokat, kuten suku, voi ilmaista selityksessä, mutta kaarisulkeissa.

Sääntö 8
Kieliopilliset ja sanastolliset elementit, jotka koostuvat erillisistä osista, niin selityksessä sana tai luokkanimike mainitaan jokaisen osan kohdalla. Sama pätee kaksiosaisiin affikseihin.

Sääntö 9
Infiksit laitetaan kulmasulkeisiin sekä esimerkissä että selityksessä. Infiksin sijainti jommassakummassa laidassa esimerkin sisällä määrää, onko se selityksessä vasemmalla vai oikealla.

Sääntö 10
Duplifiksi erotetaan aalto- eikä yhdysviivalla.

Jälkiteksti: luettelo standardilyhenteistä

1 ensimmäinen persoona
2 toinen persoona
3 kolmas persoona
A suorittaja-argumentti transitiivisessa verbissä
ABL ablatiivi
ABS absolutiivi
ACC akkusatiivi
ADJ adjektiivi
ADV adverbiaali
AGR kongruenssi
ALL allatiivi
ANTIP antipassiivi
APPL applicative (en osannut kääntää)
ART artikkeli
AUX apuverbi
BEN benefaktiivi
CAUS kausatiivi
CLF luokitin
COM komitatiivi
COMP alistuskonjuktion muoto
COMPL completive (kompletiivi?)
COND konditionaali
COP kopula
CVB converb (ääretön verbimuoto, joka ilmaisee adverbiaalista alistumista?)
DAT datiivi
DECL declarative (deklaratiivi?)
DEF määräinen
DEM demonstratiivi
DET tarkenne
DIST distal (distaali?)
DISTR distributiivi
DU duaali
DUR durative (duratiivi?)
ERG ergatiivi
EXCL pois sulkeva
F feminine
FOC tärkein sana tai fraasi
FUT futuuri
GEN genetiivi
IMP imperatiivi
INCL inklusiivi
IND indikatiivi
INDF epämääräinen
INF infinitiivi
INS instrumentaali
INTR intransitiivinen
IPFV imperfective (imperfektiivi?)
IRR taivutettu osoittamaan, että teko tai oleminen ei ole tosiseikka
LOC lokatiivi
M maskuliini
N neutri
N- ei- (esim. NSG ei-yksikkö, NPST ei-mennyt)
NEG negaatio, kieltosana
NMLZ tehdään ei-substantiivista substantiivi
NOM nominatiivi
OBJ objekti
OBL obliikvisija
P kohde-argumentti transitiivisessa verbissä
PASS passiivi
PFV perfective (perfektiivi?)
PL monikko
POSS possessive (possessiivi?)
PRED predikatiivi
PRF perfekti
PRS preesens
PROG progressive (en osannut kääntää)
PROH negatiivinen imperatiivi
PROX proximal/proximate (tärkeämpi?)
PST mennyt
PTCP partisiippi
PURP ilmaisee tarkoitusperää
Q kysymyspartikkeli
QUOT "lausutut lainausmerkit" (sana tai muu vastaava)
RECP tekevät jotain toisilleen
REFL tekee jotain itselleen
REL relative (joka liittyy korrelaatiin?)
RES resultative (esim. ”-ksi” lauseessa ”Meri maalasi aidan siniseksi”?)
S argumentti intransitiivisessa verbissä
SBJ subjekti
SBJV subjunktiivi
SG yksikkö
TOP puheenaihe
TR transitiivinen
VOC vokatiivi
:fin: - C2
:eng: - ranges from A2 to B2
:swe: - ranges from A1 to A2
User avatar
Omzinesý
runic
runic
Posts: 2890
Joined: 27 Aug 2010 08:17
Location: nowhere [naʊhɪɚ]

Re: suomi

Post by Omzinesý »

Aika paljon näistä käytetään sivistyssanoja formulalla: i loppuun.

applikatiivi
klassifikaattori
komplementoija (ei ole välttämättä alistuskonjunktio), (fennistit yleensä käyttävät komplementista sanaa määre)
kompletiivi ~ kompletiivinen
konverbi
deklaratiivi, väite
distaalinen (ehkä), kaukainen
duaali ~ kaksikko
duratiivi ~ duratiivinen
eksklusiivinen
feminiini
fokus (ei varsinaisesti liity tärkeyteen)
imperfektiivi ~ imperfektiivinen (aspekti)
irrealis (enemmän tai vähemmän sama kuin kontrafaktuaalinen tai non-faktuaalinen)
nominaalistus (tätä tieteen termipankki suosittaa) nominalisaatio (myös yleinen)
obliikvi ~ obliikki
perfektiivi ~perfektiivinen (aspekti)
predikaatti ?, englanninkielinen kielitiede puhuu tosi harvoin predikatiivista vaikka se sinänsä on oikein hyvä käsite.
progressiivi ~ progressiivinen
prohibitiivi
proksimaali(nen), läheinen
mennyt aika, preteriti (myös imperfekti kummittelee tässäkin merkityksessä)
purposiivi
refleksiivi
relatiivi
resultatiivi
topiikki ~ teema
Evni Öpiu-sä
rupestrian
rupestrian
Posts: 19
Joined: 07 Apr 2018 10:45

Re: Suomen kielen keskusteluketju | Finnish Conversation Thread

Post by Evni Öpiu-sä »

Olen valmis tyydyttämään uteliaisuuttanne ja kääntämään ehdottamianne suomenkielisiä tekstejä omalle kielelleni nimeltä litakihumi. Käännän, jos ei ole erityistä syytä olla kääntämättä. Käännän ensi töikseni luvut yhdestä kymmeneen, koska sitä on jo pyydetty, ja viestitän pyytäjälle.
:fin: - C2
:eng: - ranges from A2 to B2
:swe: - ranges from A1 to A2
Post Reply