Suomen kielen keskusteluketju | Finnish Conversation Thread

[prettydragoon]

Ainakin täällä Helsingissä oli penkkariajelijoille aika mukavat kelit, aurinkoa ja lämpötila muutaman asteen pakkasella. Minulle sattui aikoinaan toistakymmentä astetta pakkasta, mutta hyvin pärjättiin kun otti vähän lisää sisäistä villapaitaa.

[AK-92]

Ainakin täällä Helsingissä oli penkkariajelijoille aika mukavat kelit, aurinkoa ja lämpötila muutaman asteen pakkasella. Minulle sattui aikoinaan toistakymmentä astetta pakkasta, mutta hyvin pärjättiin kun otti vähän lisää sisäistä villapaitaa.

Joo, tääl kouvolaskii oli ihan mukava keli. Se oli ihan hauskaa kävellä siin kulkuees:D Näin myös entisen ekan-ja tokanluakan opettajani:D Tosin ennen kulkuetta.

[prettydragoon]

Kävellä? Me ollaan niin laiskoja että ajetaan vaan autolla penkkarikulkueetkin. :)

Onko teillä tapana kantaa kulkueessa esim. kylttejä tai lippuja? Pukeutua jotenkin erikoisesti? Meidän koulussa oli perinteikkäät abimyssyt, joihin jokainen käyttäjä kirjaili oman nimensä ja abivuotensa. Muuten meillä ei muistaakseni kellään ollut mitään erikoisen näyttävää, ihan tavalliset talvivaatteet vain.

[Omzinesý]

Pah, miksi te sen jo eilen teitte. Olin valmistautunut siihe vasta tänään. Missasin siis taas. Pitää ostaa karkkia ihan itse.

[AK-92]

Kävellä? Me ollaan niin laiskoja että ajetaan vaan autolla penkkarikulkueetkin. :)

Onko teillä tapana kantaa kulkueessa esim. kylttejä tai lippuja? Pukeutua jotenkin erikoisesti? Meidän koulussa oli perinteikkäät abimyssyt, joihin jokainen käyttäjä kirjaili oman nimensä ja abivuotensa. Muuten meillä ei muistaakseni kellään ollut mitään erikoisen näyttävää, ihan tavalliset talvivaatteet vain.

:DDD Tosin tääl yhteen vuanna jäi joku katsoja penkkari kulkueen auton alle:/ että sillee. juu meill oli sellain iso banneri jossa luki kissan kokosin kirjaimin valkealan lukio ja joka iikka pukeutuu hassusti. Itse olin esimerkiksi pukeutunu black metal-tyypiks. Oli ihan hauskaa olla koko päivä corpsepaintit naamassa:D Ja kukaa ei kuollut.

[prettydragoon]

Siistiä!

[Omzinesý]

Hei, kiitos korjauksistasi. On usein näin, etten tiedä, kumpaa kielimuotoa haluan käyttää. Minusta tuntuu, että vieraana on asianmukaisempaa käyttää kirjakieltä, mut joskus kyl ei huvita se :)

Käytännössä kirjoitetussa tekstissä käytetään kirjallisen tyylin kieltä.

Koska en > kosken on varmasti vanhentavalta vaikuttava, mutta pidän kaikista noista kontraktioista/supistumista. Antaa kielen kuulostaa vähän "kauniimmalta" jollakin tavalla. Ja se meriläinen/mereläinen-juttu, en itsekään tiedä, kumpi on parempi. Mutta sillä tarkoitin sitä, mitä me kutsutaan itämerenlääneiksi (maritime provinces).

"Kosken" on runollinen muoto. "Mutten", "etten" ja "jotten" ovat jo tavallisempia. Puhekieli tietysti kayttää sanaa kun kätevästi merkityksissä 'koska', 'kun' ja 'kuin' ja joissain murteissa vielä 'joka'. Hassua muuten että englannissa kontraktiot ovat puhekieltä, ja suomessa ylätyyliä.

Jos muistan mun läksyjä, nii se "kiäli" ois jostain idästäpäin vai?

Lännestä. Pitäsi tehdä joskus empiirinen tutkimus siitä, kumpaa muotoa itse käytän.

[Omzinesý]

Pahoittelen off-topiikkia, mutta on pakko sanoa, että rektio on yks hassuimpia tiätämiäni sanoja, kun aina kun mie sanon rektio, nii aina sinne eteen ilmestyy mun mielessä e.XDDD Lapsellista, tiädän. Mut on se silti saatanan hauskaa.

Päätin suomentaa sanan "rektio". Olisiko "sijanta" hyvä sana? Tietysti siitä tulee mieleen sängyn petaaminen (hienolla kielellä "vuoteen sijaaminen") - mitä en koskaan tee millään muotoa.
Jos tuo em. konnutaatio täytyy säilyttää, niin "eisonta" tietysti olisi hyvä. Sen voisi lukea interjektionakin.

[AK-92]

Jos muistan mun läksyjä, nii se "kiäli" ois jostain idästäpäin vai?

Lännestä. Pitäsi tehdä joskus empiirinen tutkimus siitä, kumpaa muotoa itse käytän.

Mutta pitää muistaa että joillain ihmisillä, kuten minulla, on puheessa useitten eri murteitten piirteitä. Tosin se voi johtua myäs valkealan sijainnistakin.
Ja omnis: kyllä se rektio on ihan hyvä sana, oon nähny sitä käytettävän ihan varsinaisissakin oppikirjoissa käytettävän. Myös Wikipediassa on artikkeli (e)rektiosta:D

EDIT: ja pitää vielä sanoa noista diftongeista, että ainakin ie ja iä/ia, uo ja ua sekä yö ja yä ovat puheessani vapaassa vaihtelussa, paitsi silloin kun painotan tavua, jolloin diftongi ääntyy avonaisempana. Toi iä/ia riippuu vokaalisoinnusta esim. tiä, tiätää, tiato.
Ja aika usein en osaa tarkalleen sanoa onko se esim. ie vai iä, vai uo vai ua.

[Omzinesý]

Mutta pitää muistaa että joillain ihmisillä, kuten minulla, on puheessa useitten eri murteitten piirteitä. Tosin se voi johtua myäs valkealan sijainnistakin.
Ja omnis: kyllä se rektio on ihan hyvä sana, oon nähny sitä käytettävän ihan varsinaisissakin oppikirjoissa käytettävän. Myös Wikipediassa on artikkeli (e)rektiosta:D

EDIT: ja pitää vielä sanoa noista diftongeista, että ainakin ie ja iä/ia, uo ja ua sekä yö ja yä ovat puheessani vapaassa vaihtelussa, paitsi silloin kun painotan tavua, jolloin diftongi ääntyy avonaisempana. Toi iä/ia riippuu vokaalisoinnusta esim. tiä, tiätää, tiato.
Ja aika usein en osaa tarkalleen sanoa onko se esim. ie vai iä, vai uo vai ua.

Kymi on joo murrerajalla. Kotka käsittääkseni luetaan länsimurteiden alueeseen ja Virolahti itämurteiden. Kuinkahan Kouvostoliiton ja Kot-Ham-cityn diktaattorit aikovat poistaa väestön jakautumisen näihin kahteen kansaan. Alkaako sisällissota?

[AK-92]

Heh, tänää oli äikän essee-koe. Yllättävän vaikeeta saada neljä sivuu tekstii:DDD:(
Ja pari viikkoo takaperin oli abi-risteily ja sehän se vasta mukavaa olikin:D.

Muuten, niille joita kiinnostaa, ja eivät ennestään tiiä, tässä murteessa jota mie puhun, hyvin usein d:t putoavat pois sanoista, niin myös sanassa "saada". On tärkeää huomata, että saa'a ei suinkaan äänny
samalla tavalla kuin sana saa, vaan siinä pitkän a:n jälkeen tulee lyhyt a. Joku viksumpi(omnis:D) voi selittää hianommilla termeillä ja selkeemmin, mitä mie tarkotan.

[Omzinesý]

Kyllä, kirjottaminen (päätin juuri alkaa jättää i:n pois epävirallisissa yhteyksissä) on vaikeeta, ainakin ennen kun pääsee alkuun. Itse kyllä muistaakseni alkuun päästyäni raapustin ylipitkän. Oli jo pelkona, ettei sensori jaksa lukea, ja vähentää pisteitä. Mutta lasten ja vanhempain suhde oli niin jännä aihe. Ylioppilas esseet 2010 -kirjaan en kyllä päässyt, ihan mälsää.
Mistäs sinä sen sitten kirjoitit? Oliko puolet aiheista taas älyvapaita, kuten "ihmisoikeudet aikamme taiteessa, käytä runoa aineistona."

Mitähän minä saada-verbin infinitiivistä sanoisin? Kahden vokaalin väliin jäävää taukoa, joka seemiläisissä kielissä on oikea konsonantti, kutsutaan suomeksikin hiatukseksi. Luulisin, että tuo hiatus on tavallisin tapa minullakin sanoa /saada/. Kirjakielen muoto ja savolainen /saaha/ esiintynevät myös, joskus jopa länsisuomalainen /saara/.

[AK-92]

Kirjoitin siitä, että mikä on minulle mieluisin ilmaisutapa:D Ja kylhän ne jotkut aiheet oli vähän jänniä.

[Systemzwang]

Huomasin toissa päivänä että englannin kielen luetun ymmärtämisen kokeessa oli bill brysonin mother tongue-kirjasta otettu pätkä. Mua huolestuttaa vähän - maksaako yo-kirjotuslautakunta näistä pätkistä mitään? Siinä tapauksessa on hävettävää että suomen opetusministeriö on maksanut sille laiskalle idiotille siitä paskatekstistä. Samassa kirjassa Bryson väittää että koska suomen kielessä ei ole ollut kirosanoja, sana "ravintolassa" on otettu käyttöön suomen ainoana kirosanana.

muitakin hämmettävän typeriä väitteitä muista kielistä ja kielitieteestä löyty lähestulkoon joka sivulta.

[CrazyEttin]

Samassa kirjassa Bryson väittää että koska suomen kielessä ei ole ollut kirosanoja, sana "ravintolassa" on otettu käyttöön suomen ainoana kirosanana..

Se joka väittää että suomessa ei ole kirosanoja ei ole kyllä eläessään kuullut lausettakaan suomea.

[Omzinesý]

Harrastin joskus voimasanana suunnilleen merkityksessä 'voih' italian sanaa perché 'miksi'. Myöhemmin tajusin, että kaikki varmasti kuulivat sen eräänä ääntöasultaan varsin samankaltaisena suomen sanana ja luulivat minun tulleen hyvinkin roisiksi.

Systemzwang, oletko sinä suomalainen? Enpä ole koskaan ennen tajunnut.

[prettydragoon]

Voi ravintolassa, mitä ravintolassaa jotkut kirjoittaa. Ja vielä saa sen ravintolassansa julkaistuksi. Nyt meni minun päiväni ihan ravintolassoiksi.

Spoiler:

[Systemzwang]

Harrastin joskus voimasanana suunnilleen merkityksessä 'voih' italian sanaa perché 'miksi'. Myöhemmin tajusin, että kaikki varmasti kuulivat sen eräänä ääntöasultaan varsin samankaltaisena suomen sanana ja luulivat minun tulleen hyvinkin roisiksi.

Systemzwang, oletko sinä suomalainen? Enpä ole koskaan ennen tajunnut.

pelkkä hurri vaan

mutta muistaakseni olen kyllä silloin tällöin kirjoittanu juttuja sekä suomeksi että suomenkielestä täälä sivustolla (muistaakseni en täsä keskustelussa), saattaa toki olla aikoja sitten, joten ymmärrän täysin ellei tämä on kaikille selvä

[Omzinesý]

pelkkä hurri vaan

mutta muistaakseni olen kyllä silloin tällöin kirjoittanu juttuja sekä suomeksi että suomenkielestä täälä sivustolla (muistaakseni en täsä keskustelussa), saattaa toki olla aikoja sitten, joten ymmärrän täysin ellei tämä on kaikille selvä

Muistan kyllä, että joku ainakin puoliäidinkielisesti suomea haastava pyöri foorumilla, mutta päähäni ei mahdu identifiointia kaikista nimimerkeistä, ja siitä kun olet osallistunut suomesta puhumiseen taitaa tosiaan olla aikaa. Nimimerkkisi kuulostaa saksalta, joten alitajuosesti niputin sinut saksalaisten luokaan, pahoitteluni.
No, kiva että olet mukana!!!

[Systemzwang]

Nimimerkki "Systemzwang" on peräisin kielitieteestä. Se on nimike oletetulle ilmiölle joka jostain syystä oli kovassa suosiossa saksankielisten kielitieteilijöitten keskuudessa viime vuosisadan aikana. Oletettin että jonkummoista symmetria jotenkin aina kehittyy kielissä, tai piirteet jotenkin kehittyvät yksinkertaiseen kaavamaiseen rakenteeseen. Ja että just semmoseen kielten kehitys aina pyrkii. Tämähän ei pidä paikkaansa. Usein, toki, semmosia piirteitä löytyy, mutta yhtä usein voi löytää poikkeuksia tästä.

Lyhentääkseni koko tarua, tämä saksankielinen sana on levinnyt kielitieteelliseksi sanaksi muissakin kielissä. (Huomatkaa että saksa oli tärkeä maa 1800- ja 1900-lukujen kielitieteen kehityksessä.)